Texmex-piirakka

Ruokamatka ympäri maailmaa jatkuu keittiössämme: Intiasta muutamalla virtuaalisella välilaskulla Meksikon tunnelmiin. Kotimaahan tämä yhdistyy näpsäkästi Härkiksen kautta. Mies on ehkä paketin huomannut jääkaapissa, mutta tuskin kiinnittänyt siihen huomiota. Kohta tarjoilen piirakkaa, jonka täytteenä on texmex-maustettua härkistä. Katsotaan, miten sitten suu pannaan.

Pohjan piirakkaan tein helpolla ja nopealla ohjeella:

Helppo piirakkapohja

2 dl sämpyläjauhoja

1 dl kaurahiutaleita

½ tl leivinjauhetta

½ dl rypsiöljyä

1 dl vettä

Sekoita leivinjauhe sämpyläjauhoihin. Sen jälkeen sekoita kaikki aineet taikinaksi. Painele voideltuun vuokaan. Oma vuokani on halkaisijaltaan noin 20 cm.

Täytteet:

1 punasipuli ohuina renkaina

öljyä kuullottamiseen

1 paprika kuutioina

250g Härkis Texmex

1 iso tomaatti kuutioina

2 rkl tomaattipyreetä

Taco- ja juustokastikkeen loput (yhteensä noin purkillinen)

purkkien huuhteluvedet n. 1 dl

paprikaa, chiliä

suolaa

Kuullota sipulit kevyesti, lisää paprikakuutiot. Sekoittele hetki. Lisää sitten härkis ja murentele se lastan reunalla. Lopuksi sekoita joukkoon tomaattikuutiot, pyree, kastikkeet, purkkien huuhteluvedet. Mausta maun mukaan. Tsekkaa suola.

pinnalle: juustoraastetta

Paista 200 asteessa n. 25 minuuttia

Tästä tuli todella maukasta ja mausteista. Flunssainen olo helpottui hetkeksi. Seuraava ruokamatka tehdään Pohojanmaalle :)

Lämpimiä ajatuksia

Kovien pakkasten viimein väistyttyä suuntasimme mökille tarkistamaan, että kaikki on kunnossa talvimyrskyjen jäljiltä. Ystävällinen naapuri oli jälleen aurannut meille tien, joten pääsimme hyvin perille. Risujen määrästä päätellen tuulta on tosiaankin piisannut. Kasvihuoneen heikosti kiinni ollut kattopleksi oli irronnut. Onneksi muita vaurioita ei ollut tapahtunut. Tarkkana pitää kuitenkin liikkuessa olla, sillä liukasta piisaa.

Illan kohokohtaa eli mökkisaunomista odotellessa purin laukusta joulupukin tuomia saunatarvikkeita: saunahatut molemmille ja pellavaiset laudeliinat. Viimeisin Dermosil-paketti sisälsi uuden rentouttavan saunatuoksun.
Näillä eväillä saunotaan tänä iltana. Pitkään ja hartaasti. Lämpimin ajatuksin.

Intialaista, kiitos!

Säännöllisen epäsäännöllisesti minun alkaa tehdä mieli intialaista ruokaa ja erityisesti Palak Paneeria.
Päätinkin pitää intialaisen ruoan rupeaman ja aloittaa tutulla herkulla ja kokeilla sitten myös jotain uutta. Miehellä on hieman outo ennakkoluulo linssejä (ja ohrapuuroa) kohtaan, mutta minkäs teet. Kokki päättää, joten niitä linssejäkin on sitten myöhemmin varmasti tulossa.

Palak Paneer (lähes neljälle)

1 sipuli hienonnettuna

1 iso valkosipulinkynsi pilkottuna

paistamiseen öljyä

1 tl garam masalaa

1 tl jeeraa (juustokuminaa)

1 tl raastettua tuoretta inkivääriä

2 ps pakastepinaattia

2 dl kermaa (laitoin kuohua, kun sattui olemaan)

250g leipäjuustoa reiluina kuutioina

noin 1 tl suolaa

Hienonna sipulit. Kuullota ne öljyssä. Mausta. Lisää pakastepinaatit ja kuumenna, kunnes ne sulavat.

(Muista laittaa riisi kiehumaan)

Lisää kerma pannuun ja kiehauta. Lopuksi lisää juustokuutiot ja kuumenna. Mausta suolalla.

Tarjoa riisin ja naanleivän kanssa.

Tämä ruoka se osaa olla nätin näköistä, mutta onneksi ulkonäkö pettää ja maku on niin herkullinen. Naan.

Mun muffineille kävi näin

Valitsin muffinikirjasta terveellisen vaihtoehdon. Hedelmäkulhossa odotti kypsiä banaaneja ja taateleitakin kaapista löytyi.
Iris-tyttönen auttoi taikinan sekoittelussa.

Banaani-taatelimuffinit

225g vehnäjauhoja

2 tl leivinjauhetta

1/4 tl suolaa

½ tl jauhettua maustepippuria

5 rkl sokeria (laitoin intiaanisokeria)

2 kananmunan valkuaista

2 kypsää banaania

55g taateleita pilkottuna

4 rkl maitoa

5 rkl vaahterasiirappia

Sekoita jauhot, sokeri, leivinjauhe, suola ja pippuri. Vaahdota valkuaiset ja lisää joukkoon haarukalla soseutetut banaanit. Lisää pilkotut taatelit, maito ja siirappi. Sekoita. Yhdistä muna-taateliseos jauhoseokseen ja sekoita hellävaraisesti taikinaksi.

Jaa taikina muffinipellin syvennyksiin (voitele!) tai paperivuokiin. Paista 200 asteessa noin 25 minuuttia. 

Aluksi kaikki sujui mainiosti. Jaksoin jopa vaahdottaa valkuaiset, tosin jupisten jotain käsittämätöntä. Käytin nättejä vaaleanpunakuvioisia paperivuokia, jotka laitoin muffinipellin koloihin. Napsautin ajastimen päälle ja työnsin muffinit uuniin ja palasin asiaan kellon soidessa todetakseni, että lyhyempikin paistoaika olisi varmasti riittänyt. Syömisen yhteydessä paljastui toinen seikka. Paperiset vuoat olivat tarttuneet muffineihin kiinni. On myös mahdollista, että muffinit olivat tarttuneet vuokiin kiinni. Näin on käynyt joskus aikaisemminkin, mutten muista, olivatko kyseessä samat paperivuoat.
Maku oli kuitenkin hyvä, banaani maistui voimakkaasti ja taatelinpalaset olivat herkullisia.

Loput vuoat päätyivät roskiin. Mokomat.

Yllätyslaatikko

Mainosten paljouden keskellä yksi mainos kiinnitti huomioni. Ei pelkästään siksi, että kosmetiikka kiinnostaa kyllä (sen voin todistaa lukuisalla purkki- ja purnukkavalikoimallani), mutta myös siksi, että joskus nuorempana olen jonkinlaisen boksin tilaaja ollut. Mikä ja millainen se oli - siitä ei ole tarkempaa muistikuvaa. 
Tilaaminen on nykyään niin helppoa. Pari klikkausta ja se on siinä. No, tuo on vähän liioittelua. Pitäähän se avanlukulista käydä etsimässä hyvästä piilosta ensin, jotta maksuhommat onnistuu.

Tilasin siis elämääni jännitystä ja kosmetiikkaa. Tammikuun Bette Box saapui pakettiautomaatin sijaan keskustan postiin eräänä kauniina talvipäivänä.
Tajusin, miten harvoin nykyään saa paketteja, puhumattakaan siitä, ettei tietäisi, mitä niiden sisällä on. 

Paketti oli pieni ja kevyt. Tavarat oli pakattu kauniisti ja kaikesta sai huolitellun vaikutelman. 

Odotukseni olivat aika korkealla, joten koin sisällön aluksi hieman kevyenlaiseksi, mutta hetken tuotteita tutkailtuani olin ihan tyytyväinen

Iberon ripsiharja ja -kampa
Eipä minulla ole ollut ripsiharjaa aikoihin, eikä varsinkaan tällaista kunnollista metallista. Kapine myös taittuu, joten sen kuljettaminen meikkipussissa on helppoa. 

Lumenen Nordic Selection huulikiilto
Huulipunan käyttäjä olen kyllä, mutta huulikiillot eivät ole kovin tuttuja. Ärsyttävintä, mitä tiedän on, kun hiukset tarttuvat tahmeisiin huuliin. Lyhyiden hiusten ja laadukkaampien kiiltojen myötä tuokin ongelma lienee poistunut.
Sain reippaan punaisen värin Varjo, johon olen tyytyväinen.

Simple Eye Make-up Remover silmämeikinpoistolaput
Harvemmin olen tällaisia käyttänyt ja usein ovat kuivahtaneet ennen kuin paketti on ollut lopussa. Nämä otan kuitenkin matkalla mukaan ja katsotaan, miten toimivat.

Lierac Hydragenist seerumi
Seerumit ovat ihania! Tämä ei ole ennestään tuttu, joten kiva päästä tutustumaan. Boksissa tuleva tuubi on kooltaan 8ml. Tämäkin on hyvä matkakoko.

Paketissa on yleensä mukana jotain pientä ekstraa. Tällä kertaa sieltä löytyi pieni Pepsodent hammastahna ja kolme pussia Twiningsin haudukkeita. Teepusseiksi niitä ensin luulin, mutta tarkemman tutkailun jälkeen paljastui, etteivät ne sisällä teetä vaan täysin luonnollisia ainesosia...

Hyvähän sitä on alkaa ajoissa valmistautua kesään ja mökkikauteen, jotta polulla kulkisi mahdollisimman hehkeä emäntä. Miehelle en tilaustani ole vielä näyttänyt. Siitä nimittäin saattaa seurata keskustelu kylppärikaappien tilanjakosuhteesta, joka kuulemma alkaa olla 95% - 5%. Arvatkaapa vaan, kumpi osuus on minun.

Olipa kerran avokado

Aika usein kauppareissulla mukaan tarttuu verkkopussillinen avokadoja. Ne sopivat salaatteihin, alkuruokiin, smoothien joukkoon ja tänään varmistin, että myös lämpimänä syötäviksi.

Jääkaapissa odottelevalle Mifulle yritin myös löytää käyttöä. 

Tein ensin paprikakastikkeen, sitten täytin puolitetut avokadot Välimeren tomaatti Mifulla, kastikkeella ja pinnalle yllättäen murustelin hieman fetaa. Täytetyt avokadot  joutivat uuniin 200 asteeseen noin vartiksi eli kunnes pinta oli saanut hieman väriä. Maistui miehellekin, eikä hän sanallakaan maininnut, että olisikohan näihin voinut laittaa jauhelihaa.

Paprikakastike

1 suippopaprika

1 valkosipulinkynsi

suolaa, ruokosokeria, mustapippuria, sitruunamehua

1 tomaatti

Pilko paprika neljään osaan, poista siemenet. Laita paprika ja valkosipulinkynsi kiehuvaan veteen pehmenemään toviksi. Surauta sauvasekoittimella soosiksi ja mausta. Kalttaa tomaatti ja lisää se pilkottuna kastikkeen joukkoon.

Mifutäytteiset avokadot kahdelle

2 kypsää avokadoa

sitruunamehua

4 kukkurallista ruokalusikallista Mifua (Välimeren tomaatti)

paprikakastiketta

pinnalle fetaa murusteltuna

Puolita avokadot, poista kivet. Pirskottele puolikkaille sitruunamehua. Laita koloihin Mifua, kastiketta ja pinnalle fetamuruja.

Vartissa avokadot saavat hieman väriä pintaan. Tarjosin niiden kanssa kesäkurpitsaa ja porkkanaa raastettuna lopun paprikakastikkeen kera.

Kun teki mieli fetajuustoa

Tervehdys jälleen hellan äärestä. Täällä sitä taas ollaan ja ihan vapaaehtoisesti! Yllättäen teki mieli fetajuustoa ja koska se ei paljaaltaan muodosta kovin kummoista ateriaa, väittää mies, niin jotain sen kaveriksi oli laitettava. Välimereltä henkivät ruoat yleensä maistuvat meille mainiosta, joten kun vastaan tuli resepti, jossa käytettiin karitsaa, kesäkurpitsaa, riisiä, yrttejä ja fetaa, olin valmis kääräisemään esiliinan vyötäisilleni. Kasvisruokaa syödään sitten taas maanantaina.

Karitsa-riisipaistos

2 dl täysjyväjasmiiniriisiä puolikypsäksi keitettynä

keitinveteen suolaa

400g karitsanjauhelihaa

öljyä paistamiseen

1 iso punasipuli hienonnettuna

4 valkosipulinkynttä silputtuna

1 iso kesäkurpitsa raastettuna

10 aurinkokuivattua tomaattia suikaleina

1 rkl kuivattua oreganoa

kourallinen tuoretta oreganoa

kourallinen tuoretta persiljaa

mustapippuria, chiliä

voita vuoan voiteluun

200g fetajuustoa

2,5 dl kasvislientä

Vuokaa muhitin uunissa folion alla kolme varttia 200 asteessa ja sitten vartti 250 asteessa ilman foliota, jotta pinta sai väriä.

Ruoka oli mehevää ja se sekä tuoksui että maistui mainiolle. Täysjyväriisissä on mukavasti purutuntumaa ja feta - se nyt vaan on niin hyvää.

Lihakääryleitä

Kasvisruoan hehkutuksen jälkeen onkin hyvä tehdä kunnon lihakääryleitä. Perjantain illallisvieraille päätin tarjota jotain pitkään muhitettavaa ruokaa, koska alkuruoan ääressä vierehtää yleensä melkoinen tovi kuulumisia vaihdettaessa. Silloin ei haittaa, vaikka pääruoka viivähtää uunissa hieman pidempäänkin.

Italialainen ruoka maistuu aina ja netin reseptien aarreaitasta löytyivät italialaiset lihakääryleet. Suuressa osassa ruokaa on mainio tomaattikastike, jonka keittelin jo edellisenä päivänä. Nam, tätä teen uudestaan!

Tomaattikastike

2 tlk tomaattimurskaa (Mutti)
5 rkl tomaattipyreetä
4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl kuivattua oreganoa
1 tl chiliä rouheena
3 tl fenkolinsiemeniä hienonnettuna

sokeria
suolaa
mustapippuria

Lisää kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna. Alenna sitten lämpöä ja hauduttele soosia kannen alla tunnin verran. Mausta suolalla, mustapippurilla ja ripauksella sokeria.

Lihakääryleet tein naudan sisäpaistista. Nuijin niin, että varmaan koko talon asukkaat miettivät, mitä siellä tällä kertaa remontoidaan. Rullien sisälle laitoin pecorino-valkosipuli-korppujauhoseosta. Rullat sidoin paistinarulla kiinni ja laitoin ne erissä paistinpannulle ruskistumaan. Lopuksi kaikki rulla pannulle ja iso loraus punaviiniä joukkoon ja tuoksujen nuuhkimista. 

Rullat laitoin uunivuokaan vieri viereen uimaan tomaattikastikkeessa pariksi tunniksi 175 asteeseen. Innoituksen rulliin löysin täältä.

Rullat maistuivat mainiosti. Neljä henkeä teki selvää melkein koko 6 - 8 hengen annoksesta.

Kevyemmin

Tammikuu 2018. Missä välissä kaikki nämä kuukaudet oikein vilahtivat?

Tammikuu näyttää olevan minulla ruokarintamalla yleensä kevennyksen tai ainakin kasvisvoittoisen ruoan aikaa. Johtunee luonnollisesti joulunajan perusteellisesta tankkauksesta. Kaapeissa notkuu vieläkin joulusuklaita, mutta muita herkkuja ei enää ole. Eikä kyllä onneksi tee mielikään. 

(Kasvis)keittokirjoja olen selaillut ahkerasti ja omia kokeiluja tehnyt - vanhoja perintökirjoja unohtamatta: (hups, miten sattui kermapannukakun ohje tuohon kuvaan)

 Alkuvuodesta ollaan syöty muun muassa tomaatti-kuskussalaattia:

ja härkistä indonesialaisittain

juurespihvejä unohtamatta (mainio keino tyhjätä jääkaapin vihanneslaatikkoa)

ps. Huomasin muuten juuri, että tämä on 100. julkaisuni tässä blogissa.