Näytetään tekstit, joissa on tunniste talvimökkeily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste talvimökkeily. Näytä kaikki tekstit

lauantai 2. maaliskuuta 2019

Helmikuussa mökillä

Talvilomalla on ollut aikaa rauhoittua ja rentoutua mökillä. Leuto keli helpottaa toki lämmittämistä, mutta ulkoilua ajatellen se ei ole ihan paras vaihtoehto meidän mökin ympäristössä. Suksien sijaan olen napsauttanut kenkiini nastavyötteet. Kaikki lumi on sulanut järveltä, eikä mökin pihamaallakaan lunta ole enää metrikaupalla, mutta liukasta riittää.

Mökkikäyntiin liittyy olennaisesti kartoitus siitä, missä kunnossa rakennukset ovat ja miten ne ovat talven pakkasista ja lumikuormista selvinneet. Paljukatoksen sortuminen ei ollut kovin suuri yllätys, sillä niin iäkäs se jo olikin - ajalta ennen kestopuuta. Nätisti se oli vajonnut vähitellen kyljelleen vahingoittamatta paljua. Valokatteetkin olivat säilyneet ehjinä. Mies sahasi mokoman virityksen pois ja nyt voidaankin lisätä ensimmäinen kohta tulevan kesän työlistaan.

Muut rakennukset vaikuttavat olevan kunnossa, eivätkä hiiretkään ole bilettäneet talven aikana ainakaan sisätiloissa.
Omenapuiden suojaus on onnistunut ainakin runkojen suhteen. Muutamien alimpien oksien kärjet ja osa silmuista on nätisti napsaistu. Kohteliaasti on kuitenkin jätetty vaihtokaupassa kasa papanoita puun juurelle. Kiitosta vaan. Nuorin puumme oli verkotettu ja se säästyi pupuilta. Ei tosin saatu sitten papanoitakaan.
Muut kasvit vielä lumen alla ja niiden talvehtiminen selviää keväällä.

Eipä ollutkaan kaikki vauriot vielä tässä. Rannan tuntumassa olevan vierasaittamme huopakatteesta on irronnut iso pala. Huomasimme tämän ihan juuri ja voi olla, että tuuli repäisi sen lopullisesti irti vasta ihan äsken. Onhan aitta kattoineen ollut säiden armoilla yli 12 vuotta ja tähän asti kestänyt paahtavat helteet, sadekesät ja lukuisat myrskyt, mutta luulisi kestoa riittävän moniksi vuosikymmeniksi. Kesän työlistaan voidaankin lisätä siis jo toinenkin kohta.

Kävelylenkillä (liukkaalla sellaisella) bongasin ensimmäiset pajunkissat. Kamera kieltäytyi jyrkästi tarkentamasta tuulessa heiluviin kissoihin, joten kuvaamisesta ei tullut mitään.
Maaliskuu. Mökkiviikonloput lähestyvät vauhdilla. Ihanaa!


lauantai 17. maaliskuuta 2018

Talvimökkeilyn mahdollistajia

Mökkimme  on kesämökki ja sellaiseksi aikanaan rakennettu. Mielellään kuitenkin tänne haluamme tulla muinakin vuodenaikoina, joten olemme tehneet muutamia ratkaisuja, joiden avulla talvisaikaankin täällä pärjää. Talviasuttavaksi mökkiä ei sentään ole remontoitu, eikä tästä vanhuksesta sellaista olisi helppo tehdäkään.
Mökissämme on kaksi osaa: vanha puoli ja uudempi puoli, jolla mökkiä on 80-luvulla laajennettu. Uusi osa on lähes pelkkää ikkunaa ja selkeästi kesäkäyttöön suunniteltu. Vanha hirsiosa taas pienine ikkunoineen lämpiää nopeammin ja pysyy helpommin lämpimänä. Asensimme siis näiden osien väliin haitarioven, jota pidämme talvisaikaan kiinni ja keskitymme vanhan osan lämpimänä pitämiseen. Tämä  oli ensimmäinen ratkaisumme ja se on osoittautunut toimivaksi. Kylmien ilmojen väistyttyä  ovi on sivussa lähes huomaamattomana.


Toinen ratkaisu oli vanhan takan ja ison tiiliseinän purkaminen. Huonosti vetävän punatiilisen takan tilalle hankittiin varaava takka, joka rapattiin valkoiseksi ja näin saatiin valoa koko huoneeseen. Lisälämpölähteinä meillä on pattereita.


Makuusopin seinällä hurisee etähallintalaite. Laitteen avulla saamme tekstiviestillä kytkettyä sähköt päälle tiettyihin pistorasioihin. Pistorasioihin kytketyt patterit käynnistyvät ja alkavat lämmittää ennen saapumistamme. Muitakin hienouksia laitteeseen on kytkettävissä, mutta meillä on käytössä vain tämä. Ehdottoman hyvä hankinta. Välillä Mökki lähettää tekstareita; jotenkin liikuttavaa.



Näiden kolmen lisäksi toki tärkeä on myös naapuri, joka auraa tienpätkältämme lumet.

 Talvimökkeily siis onnistuu, vaikka siinä on omat haasteensa. Lumen syvyys näyttää olevan 80 - 90 senttiä ja sitä on osittain saman verran myös katoilla. Lumitöiden tekoa riittää kyllästymiseen asti. Kaivoonkaan ei vielä ole kurkistettu, mutta se on arvattavasti jäässä. Miehellä on sitä varten jokin hyvin maskuliininen moukariviritys.

Aurinko paistaa kuitenkin suloisesti ja lämmittää jo jonkin verran. Taivaan sinisyys on uskomaton. Täällä on hyvä olla. Mietitään sähkölaskua sitten myöhemmin.