Neliöt korviin

Olen isoäidinneliölakossa (hah) ja keskityn välillä muihin virkkauksiin. Vieroitusoireita vai ihan silkkaa sattumaako lienee, mutta korviksia välityönä virkanneena huomasin, että tuotoksissani on jotain kovin tuttua. Erilaisia kukkia ja pyörylöitä kokeilin, mutta oikein mikään ei miellyttänyt omaa silmää. Mutta vihdoin viimein  löytyi tuttu ja turvallinen kuvio.

Virkatut korvikset 

Kovetin pikkuiset neliöni liima-vesiseoksella hyvin kevyesti ja kiinnitin välirenkaan ja koukun. Nämä ovat ihan ensimmäiset itse virkkaamani korvikset, mutta eivät varmaankaan viimeiset. 

Siksakkia

Isoäidinneliöistä pääsin vihdoin ainakin hetkeksi eroon, mutta virkkaamisesta en ilmeisesti koskaan. Uusia malleja selaillessani päädyin yksinkertaiseen, mutta viehättävään siksakvirkkaukseen. Ei enää neliöitä! Se osoittautuikin paljon helpommaksi ja nopeammaksi kuin olin kuvitellut. Langaksi valitsin 7 veljestä ja virkkuukoukuksi numeron 4,5. Keväiset säätkö asialla vai mikä lie hempeily iski, mutta tällä kertaa piti saada vaaleanpunaista lankaa. Sille kaveriksi sentään valkoista ja vaaleanharmaata.

Ohjeita siksakvirkkaukseen löytyy runsaasti ja myös erilaisia versioita, joissa pylväiden ja ketjusilmukoiden määrä vaihtelee. Myös kiinteitä silmukoita käyttää. Omassani on kuuden pylvään ryhmiä. (jollei lasketa muutamia kierroksia, joissa on yksi ylimääräinen, hups).

Tätä oli todella kiva virkata telkkarin ääressä ja näin paksusta langasta hieman kevyemmällä käsialalla peitto valmistui nopeasti ja on keveä. Pääteltäviä lankojakin oli ihan huikean paljon vähemmän kuin aikaisemmassa peitossa (niitä mummoja). Itse tykkään ainakin aika kovasti, joten tämä jää vaihteeksi omaan käyttöön. Sormet syyhyävät jo uuden aloittamiseen... Mustaa ja valkoista vai keväistä vihreää?

Torkkupeitto (taas)

Taisin edellisen torkkupeittoni jälkeen luvata, että seuraavaksi jotain ihan muuta kuin isoäidinneliöitä. Eipä tainnut kahta viikkoa enempää mennä, kun jo keräilin Prismasta Nalle-lankoja virkkauskiilto silmissä. Iltaisin on niin mukava istahtaa telkkarin ääreen ja tehdä jotain käsityötä, joka sujuu ilman ohjeiden seuraamista. Käsityöt nollaavat pään juuri sopivasti. Olen kuitenkin päättänyt, että ennen työn aloittamista on syytä tietää, kenelle tai minne valmis työ päätyy. Ihan pipotuotantoni kanssa en ole tässä onnistunut, mutta näitten isompien töiden kanssa kyllä. Onneksi tällekin peitolle löytyi perhepiiristä helposti vastaanottaja, joka esitti joitakin väritoiveita, mutta muuten sain vapaat kädet. Muutamia neliömalleja selailin ihan näön vuoksi ja sitten niin vain pääsi käymään, että mummoihin päädyin jälleen. Ensi kerralla sitten jotain ihan muuta...

Torkkupeitto isoäidinneliöistä

Virkatut vaatteet nukelle

Virkatut syömiset valmistuivat ajoissa joulupakettiin ja niillä on jo monet kauppaleikit leikitty. Jäätelöt ja leivokset tuntuivat viehättävän kaikkein eniten pientä leikkijää, mutta kyllä parsakaalikin päätyi välillä ostoskassiin. Tasahinnoittelulla selvittiin, sillä kaikki maksoi aina viisi euroa. Joulukiireiden väistyttyä virkkaussormia alkoi jälleen syyhyttää ja lumisen kelin innoittamana nukke sai ylleen lämpimät talvivaatteet Nalle-langasta, tällä kertaa sinisävyiset.

Settiin kuuluu housut, takki, lapaset ja myssy, jonka tupsussa on myös heijastavaa lankaa. Myssyssä käytin hittipipon ohjetta, muut vaatteet tein kuvista ideoita etsien ja välillä nukelle sovittamalla.

Vaatesetin valmistuttua totesin luonnollisestikin, että jotain aika keskeistä puuttuu. Nukkeparallahan on paljaat varpaat. Oikeasti haluaisin tehdä sille luistimet, mutten vielä ole keksinyt, miten se parhaiten onnistuisi. Yhdet saappaat jo aloitinkin, mutta niistä ei tullut sellaiset kuin halusin. Välityönä virkkasin nukelle vielä pienen selkärepun ja annan luistinajatuksen vielä kehkeytyä mielessäni. Helpointa olisi tietenkin löytää sellaiset valmiina. Täytyypä tutkailla asiaa = googlettaa.

Virkattuja ruokia osa 2

Virkatut kasvikset ja hedelmät saivat seurakseen vielä muutamia kavereita lisää. Osassa näistä lajinmääritys on hieman haastava, mutta retikka on retikka ja ruusukaali ihan oma itsensä. Laajensin ruokaympyrää voileipään ja dominokeksiin asti, mutta nyt lahjalaatikko alkaa olla aivan ääriään myöten täynnä. Seuraavat herkut virkkaan sitten pikkutyttösen toivomusten mukaan. Toivottavasti osaan.

Virkattuja hedelmiä ja kasviksia

Kaikki sai alkunsa paistetusta munasta. Sitten homma karkasikin vähän käsistä. Toisaalta näin valmistui itse tehty ja toivottavasti saajaa ilahduttava joululahja. Yhtä kasvista tai hedelmää virkatessani suunnittelin jo mielessäni seuraavaa. Tutkin kaupan hevi- osastoa, Pinterestiä ja netistä löytyviä kuvia. Kaikki tein ilman ohjetta ja osa kyllä näyttääkin siltä. Uskoisin kuitenkin, että leikeissä pienet kauneusvirheet eivät haittaa yhtään. Tällaisia niistä sitten tuli:

Tähän loppuivat hedelmät ja kasvikset. Peruna ja palsternakka ainakin vielä puuttuvat, mutten löytänyt lankakätköistäni niihin sopivan väristä lankaa, eivätkä ne muutenkaan innostaneet riittävästi. Täydensin kokoelmaa kuitenkin vielä muutamilla herkuilla eli mansikka- ja vaniljatötteröllä sekä pienellä kuppikakulla.

Lopuksi vielä se, mistä kaikki sai alkunsa:

Virkattu päällinen rahille

Olin katsellut olohuoneen harmaata rahia sillä silmällä jo pidemmän aikaa. Olipa se ankea ilmestys. Eipä se aikanaan paljon Ikeassa maksanut ja jalkojen lepuuttajana se on kyllä hoitanut tehtävänsä tunnollisesti. Minkäs se ulkonäölleen voi?

Niinpä virkkaaja iski jälleen. Suunnitteluvaiheessa minulla oli värejä ja väriyhdistelmiä mielessä useampiakin, mutta niin vain päädyin selkeään ja rauhalliseen beessiin, joka ei tee itsestään numeroa ja on kaikkien kaveri. Beessi on uusi harmaa!

Koska rahissa on jalat, eikä sitä pyöritellä ympäri, riitti rahin päälliseksi viisi suurta isoäidinneliötä. Tein niistä hieman pienemmät kuin sivut, sillä ruudut joustavat, eikä päällisen sovi olla löysä.

Virkkasin neliöt yhteen ja pujotin rahin päälle. Alareunaan virkkasin vielä kierroksen kiinteitä silmukoita kaventaen hieman, niin sain alareunasta napakan. Harmaa kangas näkyy kivasti läpi ja antaa jakkaralle särmää.

Virkatut vanulaput

Pienen virkkaustaon jälkeen aloin tuntea selkeitä vieroitusoireita, joten oli aivan pakko löytää joku kiva pieni virkattava juttu. Vanulappuni sattuivat loppumaan juuri samaan aikaan, joten tämä oli varmasti kohtalon sanelemaa.
Kotivinkin ohjeella aloitin, mutta se ei sopinut hermoilleni ollenkaan. Pallot vaativat liikaa keskittymistä ja lapuista tuli minun mielestäni liian paksuja. Päädyinkin sitten helpoista helpoimpaan malliin. Näiden virkkaaminen oli kivaa ja todella joutuisaa ja ennen kaikkea  Rahapajan toisen tuotantokauden jaksojen seuraaminen Netflixiltä onnistui samalla vaivatta.

Ohje menee osapuilleen näin: virkkaa viisi (tai kuusi) ketjusilmukkaa ja yhdistä ne renkaaksi. Virkkaa kaksi ketjusilmukkaa (eka pylväs) ja sen jälkeen pylväitä renkaaseen sopiva määrä eli kymmenkunta. Seuraavalla kierroksella virkkaa kaksi pylvästä jokaiseen aikaisempaan pylvääseen. Näitä kierroksia tarvitaan kaksi. Päättele langat ja se on siinä!

Lankana käytin Novitan lankaa, jossa on sekä bambua että puuvillaa. Väreiksi valitsin puhtaan valkoisen ja beessin.
Olen virkkaillut näitä jo kymmeniä, sillä tyttäretkin innostuivat heti asiasta ja olivat valmiita siirtymään kestovanulappuihin.

Peiton alle torkkumaan

Tämä taitaa olla neljäs peittoni isoäidinneliöistä, jos mukaan lasketaan myös vauvanpeitto. Kovin suuria nämä torkkupeittonikaan eivät ole, mutta hyvin niihin mahtuu kääriytymään. Tämä viimeisin alkoi maltillisesti harmaan, valkoisen ja mustan sävyissä. Noin 40 neliön jälkeen värit alkoivat kyllästyttää. Jonain heikkona hetkenä valitsin sitten mukaan punaisen, vaikka tästä huushollista ei löydy punaista muuta kuin jouluna, eikä silloinkaan paljon. Ei minulla ole mitään punaista vastaan ja varsinkin varpaankynsissä ja huulissa se on vallan mainio väri, mutta sisustukseen en sitä juurikaan sekoita.
Peitto saattaakin löytää paikkansa jostain toisesta kodista.

Seuraava isoäidinneliöprojekti on jo mielessä. Olohuoneen rahi kaipaa uudistamista ja olenkin suunnitellut sen verhoilua virkkaamalla! Päällä voisi olla yksi isompi neliö ja sivuilla pienempiä. Tällä kertaa aion pysyä omissa tutuissa ja turvallisissa väreissäni.  Tunnustan, että langatkin on jo hankittuna.

Vieläkin virkkaan

Kolmas satsi nukenvaatteita valmiina ja nyt taitaa vimma hieman hellittää. Takin tein ohjeesta ja siihenpä sainkin sitten aikaa kulumaan useamman tunnin. Kuusikulmiossani oli jostain syystä sitkeästi viisi kulmaa, vaikka kuinka aloituksessa laskin huolellisesti. Purkamallahan siitä selviää, vaikka toisella kerralla jo vähän rassasikin. Ohje on Strömsöstä: kahdesta kuusikulmiosta virkattu takki ja lopulta kaikki sujui niin  kuin pitikin. Kahdesta kuusikulmiosta voikin tehdä melkein taikatempun:

Tarvitaan kaksi kuusikulmiota

Virkattu takki ja baskeri

Takin kanssa tarvitaan tietenkin tyyliin sopiva päähine! Baskerin koristeeksi virkkasin pienen kukan.

Illan mittaan asukokonaisuus täydentyi vielä otsapannalla, pienellä olkalaukulla ja tossuilla.

25.2.

Pakkaset jatkuvat, joten keltaoranssiin vaatesettiin oli tehtävä vielä housut. Virkkaamisen sijaan tein ne kutomalla (joku neuloo, minä kudon). Aloitin vyötäröltä resorilla, lisäilin peppupuolella hieman silmukoita ja lahkeet kudoin erikseen. Lahkeensuihin tein helmineuletta. Lopuksi tarvitsi vain ommella haarasauma. Nopeaa ja helppoa. 

Kohta on aika viedä nukke ja vaatteet tyttären tyttärelle. Tämä on kovin innokas vaatteiden sovittelija, joten nuken pukeminen saattaa olla mieleistä puuhaa.

Lisää virkattuja nukenvaatteita

Virkattu kaulaliina, liivihame ja ruokalappu nukelle

Tämä osoittautuikin niin hauskaksi puuhaksi, ettei millään malttaisi lopettaa. Pysyttelen edelleen helpoissa ilman ohjeita onnistuvissa perusvaatekappaleissa, joita tekee yhdessä illassa useita.
Väreinä olen edelleen käyttänyt pastellisävyjä terästettynä reippaalla pinkillä.

Liivihame valmistui yhdestä kappaleesta; kiinnitys napeilla olkapäiltä. Ruokalapun virkkasin yhdestä kappaleesta ja kiinnitys virkatuilla nauhoilla niskan taakse. Raidallinen kaulaliina talven pakkasiin on helppo ja nopea tehdä. Toistaiseksi se on ilman hapsuja - luultavasti jääkin.

Virkattu kaulaliina

Virkattu liivihame

Ruokalappu

Seuraavaksi teen joko housut tai takin...

Nukenvaatteita

Käsityösormia syyhysi ja mieli teki virkata välillä jotain muutakin kuin tilkkupeittoa. Viimeisin tilkkupeitto on jo lähes valmis ja lupaan ja vannon, että seuraava peitto saa odottaa tekijäänsä jonkin aikaa.
Avasin siis pikkuneidille ostetun paketin ja päätin tehdä nukelle muutamia vaatteita virkkaamalla. Ompeluakin harkitsin, mutta virkkaaminen ja olympialaisten katselu onnistuvat paremmin kuin ompelukoneella huristelu ja telkkarin katselu. Sitäpaitsi ompelutaitoni ovat pahasti ruosteessa.

Aloitin helpoista jutuista eli myssystä ja pikkuisista tossuista. Näiden pukeminen onnistunee pieneltäkin tyttöseltä.
Tällaisten yksinkertaisten pienten juttujen virkkaus sujuu kätevästi virkkaa-sovita-virkkaa-sovita -tekniikalla, eikä niihin juuri kummempia ohjeita tarvita. Tossut aloitin kärjestä.