Vanhan vierasaitan päivitys

Jo valkeni kaukainen ranta ja saman teki pihapiirimme vanha aitta. Sopivasti juhannukseksi.
Sisäseinien paneloinnin ja valkoiseksi maalaamisen lisäksi maalasin lattian hieman tummemmalla harmaalla kuin aikaisemmin. Listoja aittaan kului myös useampi metri.

Kalustuksena aitassa on kaksi isäni 60-luvulla tekemää sänkyä, fb-kirppikseltä ostetut yöpöydät, joiden kannet ja laatikot maalasin lattian sävyyn. Näiden lisäksi aittaan ei juuri muuta mahdukaan. Aitta on ollut ikkunaton, vaan eipä ole enää. Kauan kauan sitten (viime vuosituhannella) ostin työkaveriltani vanhan ikkunan, joka oli tarkoitus laittaa seinälle, mutta sopivaa paikkaa ei koskaan kotoamme löytynyt. Jonain valoisana yönä yhtäkkiä muistin, että kellarivarastomme kätköissä on jotain, jolle vihdoinkin on oma paikka.

Valaistuksena aitassa on tällä hetkellä vain pienet pallovalot, mutta sopivan aurinkokennovalaisimen etsintä on käynnissä.

Aitta on hyvien unien paikka. Juhannusvieraitakin sai herätellä useamman kerran...

Eihän tämä ollut edes listalla...

Huomasin juuri, että eihän tämä meidän aitan laitto edes ollut kesän työlistalla. Hah, sepä on siitä huolimatta jo melkein valmis. Ei juurikaan ole ollut aikaa kirjoitella, sillä työmaalla on riittänyt tekemistä aamusta iltaan. Eikä ole ollut todellakaan yksinäistä hommaa, sillä kymmen... sadat... tuhannet hyttyset ovat mielellään pitäneet seuraa. Kaivelin hyttyssavutkin esiin ja ihmettelin, kun ne hajosivat käsiin. Olipa päiväykset menneet jo vuosia sitten. Niille kun ei ole ollut käyttöä moniin kesiin.

Punaisen aittamme ikää voimme vain arvailla. Se on koottu ilmeisesti useammasta vanhasta hirsirakennuksesta ja on iloisesti hieman vinksallaan suuntaan jos toiseenkin. Mökin ostaessamme aitta nökötti yksinään tontin reunalla, mutta me siirsimme sen pihapiiriin ja samalla vaihdoimme hirsien välissä olleet karhunvillat pellavaan ja peltikatto vaihdettiin huopakattoon. Aitta on ollut välillä vierasaittana, välillä vähän varastonakin. Hiiret rakastavat sitä. Oravat ja linnut lainaavat aitan väleistä pesätarpeita. Nuoriso kuitenkin väittää, että siellä on liikaa hämähäkkejä ja muita rapisevia ja surisevia otuksia.
Oli siis aika päivittää aitta ja tehdä siitä hieman viihtyisämpi. Seinät on nyt paneloitu ja maalattu. Myös lattia on saanut uuden maalipinnan. Listojen laiton jälkeen pääsen sisustamaan!

Hurmaava huhtikuu

Auringossa paistattelun ihanuutta pitkän talven jälkeen ei voita mikään. Osittain aurinko virittää minut työteliääksi, mutta enemmänkin juutun kyllä terassiasteelle tyyliin "vitsit, kun paistaa ihanasti, onko meillä aurinkovoidetta, eikö oo, onko aurinkolaseja, ai ne on kaupungissa, no, onko jotain juomista edes, joo, okei, mä katson ite jääkaapista". 
Jotain sentään olen saanut aikaiseksi. Kasvihuone on siivottu ottamaan vastaan uudet innokkaat asukkaat. Aitat on tsekattu ja jotain sisustusuunnittelua on mielessä. Yrttipenkin reunustin noin viiden vuoden suunnittelun jälkeen viimeinkin tiilillä. Näyttää aika kivalta!
Lehtiä olen haravoinut kuutioittain. Puutarhaohjeissa usein neuvotaan jättämään lehdet haravoimatta "sinne ne maatuvat ja tuottavat ravinteita blaa...blaa". Häh, siellähän ne keväällä odottavat, eikä talvi ole tehnyt niille juurikaan mitään. Siis haravoimaan. Se on hyvin fyysistä hommaa. Minulle on iskostunut tapa haravoida ilman hanskoja. Sillä tapaa saattaa saada  rakkojakin, mutta ei haittaa.
Kesän projekteista ykkösenä on saunarakennuksen peltikaton uusiminen. Viime kesänä mökki sai uuden katon, joten hommahan menee ainakin teoriassa varsin helposti. Seuraavana työlistalla on maalaushommia. Osa niistä on niitä ikuisuuksia listalla roikkuneita, mutta jospa tänä kesänä olisi niiden vuoro. Mökki on työleiri, mutta kun se on oma ja itselleen tekee, niin mikäs sen mukavampaa...
Projektia riittää aina ja mies haaveilee talviasuttavasta mökistä. Lottoa, mies, lottoa, sanon minä ja kannustan toki.
Yksi uusi projekti on lähes hankittu, mutta kerron siitä sitten tarkemmin, kunhan se saadaan tuohon pihaan kuskattua. Se voi olla tosi hyvä juttu tai sitten pahuksenmoinen risti. Katsotaan, aika näyttää.

Pääsiäispyhien ruuat ovat olleet maistuvia. Mökillähän kaikki yleensäkin maistuu; varmaan johtuu tuosta raittiista ilmasta. Suklaakakun tein tällä kertaa jo kaupungissa etukäteen ja se oli niin herkullinen, että jaan reseptin. Ohje on repäisty jonkin lehden keksimainoksesta ja tuunailin sitä tähän malliin:

Suklaakakku

keksipohja:

1 pkt dominokeksejä

pari rkl voita

täyte:

200g maustamatonta tuorejuustoa

1 tl vaniljasokeria

levy Maraboun lakritsisuklaata (sulatettuna)

2 kananmunaa 

Keksipohjaa varten murskasin keksit ja sekoitin ne sulaan voihin. Esipaistoin pohjaa vajaat 10 min irtopohjavuoassa.

Täytteet ainekset vips vaan sekaisin ja pohjan päälle. Uunissa muhitin kakkua n. 45 minuuttia.

Pinnalle vispasin kermaa ja koristeeksi oli tarkoitus laittaa pääsiäismunia, mutta suunnitelma muuttui kaupassa, kun espanjalaiset mansikat pyysivät mukaani. Ne maistuivat melkein oikeilta mansikoilta.