tiistai 13. maaliskuuta 2018

Peiton alle torkkumaan





Tämä taitaa olla neljäs peittoni isoäidinneliöistä, jos mukaan lasketaan myös vauvanpeitto. Kovin suuria nämä torkkupeittonikaan eivät ole, mutta hyvin niihin mahtuu kääriytymään. Tämä viimeisin alkoi maltillisesti harmaan, valkoisen ja mustan sävyissä. Noin 40 neliön jälkeen värit alkoivat kyllästyttää. Jonain heikkona hetkenä valitsin sitten mukaan punaisen, vaikka tästä huushollista ei löydy punaista muuta kuin jouluna, eikä silloinkaan paljon. Ei minulla ole mitään punaista vastaan ja varsinkin varpaankynsissä ja huulissa se on vallan mainio väri, mutta sisustukseen en sitä juurikaan sekoita.
Peitto saattaakin löytää paikkansa jostain toisesta kodista.



Seuraava isoäidinneliöprojekti on jo mielessä. Olohuoneen rahi kaipaa uudistamista ja olenkin suunnitellut sen verhoilua virkkaamalla! Päällä voisi olla yksi isompi neliö ja sivuilla pienempiä. Tällä kertaa aion pysyä omissa tutuissa ja turvallisissa väreissäni.  Tunnustan, että langatkin on jo hankittuna.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti