Olipa kerran avokado

Aika usein kauppareissulla mukaan tarttuu verkkopussillinen avokadoja. Ne sopivat salaatteihin, alkuruokiin, smoothien joukkoon ja tänään varmistin, että myös lämpimänä syötäviksi.

Jääkaapissa odottelevalle Mifulle yritin myös löytää käyttöä. 

Tein ensin paprikakastikkeen, sitten täytin puolitetut avokadot Välimeren tomaatti Mifulla, kastikkeella ja pinnalle yllättäen murustelin hieman fetaa. Täytetyt avokadot  joutivat uuniin 200 asteeseen noin vartiksi eli kunnes pinta oli saanut hieman väriä. Maistui miehellekin, eikä hän sanallakaan maininnut, että olisikohan näihin voinut laittaa jauhelihaa.

Paprikakastike

1 suippopaprika

1 valkosipulinkynsi

suolaa, ruokosokeria, mustapippuria, sitruunamehua

1 tomaatti

Pilko paprika neljään osaan, poista siemenet. Laita paprika ja valkosipulinkynsi kiehuvaan veteen pehmenemään toviksi. Surauta sauvasekoittimella soosiksi ja mausta. Kalttaa tomaatti ja lisää se pilkottuna kastikkeen joukkoon.

Mifutäytteiset avokadot kahdelle

2 kypsää avokadoa

sitruunamehua

4 kukkurallista ruokalusikallista Mifua (Välimeren tomaatti)

paprikakastiketta

pinnalle fetaa murusteltuna

Puolita avokadot, poista kivet. Pirskottele puolikkaille sitruunamehua. Laita koloihin Mifua, kastiketta ja pinnalle fetamuruja.

Vartissa avokadot saavat hieman väriä pintaan. Tarjosin niiden kanssa kesäkurpitsaa ja porkkanaa raastettuna lopun paprikakastikkeen kera.

Kun teki mieli fetajuustoa

Tervehdys jälleen hellan äärestä. Täällä sitä taas ollaan ja ihan vapaaehtoisesti! Yllättäen teki mieli fetajuustoa ja koska se ei paljaaltaan muodosta kovin kummoista ateriaa, väittää mies, niin jotain sen kaveriksi oli laitettava. Välimereltä henkivät ruoat yleensä maistuvat meille mainiosta, joten kun vastaan tuli resepti, jossa käytettiin karitsaa, kesäkurpitsaa, riisiä, yrttejä ja fetaa, olin valmis kääräisemään esiliinan vyötäisilleni. Kasvisruokaa syödään sitten taas maanantaina.

Karitsa-riisipaistos

2 dl täysjyväjasmiiniriisiä puolikypsäksi keitettynä

keitinveteen suolaa

400g karitsanjauhelihaa

öljyä paistamiseen

1 iso punasipuli hienonnettuna

4 valkosipulinkynttä silputtuna

1 iso kesäkurpitsa raastettuna

10 aurinkokuivattua tomaattia suikaleina

1 rkl kuivattua oreganoa

kourallinen tuoretta oreganoa

kourallinen tuoretta persiljaa

mustapippuria, chiliä

voita vuoan voiteluun

200g fetajuustoa

2,5 dl kasvislientä

Vuokaa muhitin uunissa folion alla kolme varttia 200 asteessa ja sitten vartti 250 asteessa ilman foliota, jotta pinta sai väriä.

Ruoka oli mehevää ja se sekä tuoksui että maistui mainiolle. Täysjyväriisissä on mukavasti purutuntumaa ja feta - se nyt vaan on niin hyvää.

Lihakääryleitä

Kasvisruoan hehkutuksen jälkeen onkin hyvä tehdä kunnon lihakääryleitä. Perjantain illallisvieraille päätin tarjota jotain pitkään muhitettavaa ruokaa, koska alkuruoan ääressä vierehtää yleensä melkoinen tovi kuulumisia vaihdettaessa. Silloin ei haittaa, vaikka pääruoka viivähtää uunissa hieman pidempäänkin.

Italialainen ruoka maistuu aina ja netin reseptien aarreaitasta löytyivät italialaiset lihakääryleet. Suuressa osassa ruokaa on mainio tomaattikastike, jonka keittelin jo edellisenä päivänä. Nam, tätä teen uudestaan!

Tomaattikastike

2 tlk tomaattimurskaa (Mutti)
5 rkl tomaattipyreetä
4 valkosipulinkynttä hienonnettuna
3 rkl oliiviöljyä
2 rkl punaviinietikkaa
2 rkl kuivattua oreganoa
1 tl chiliä rouheena
3 tl fenkolinsiemeniä hienonnettuna

sokeria
suolaa
mustapippuria

Lisää kaikki ainekset kattilaan ja kuumenna. Alenna sitten lämpöä ja hauduttele soosia kannen alla tunnin verran. Mausta suolalla, mustapippurilla ja ripauksella sokeria.

Lihakääryleet tein naudan sisäpaistista. Nuijin niin, että varmaan koko talon asukkaat miettivät, mitä siellä tällä kertaa remontoidaan. Rullien sisälle laitoin pecorino-valkosipuli-korppujauhoseosta. Rullat sidoin paistinarulla kiinni ja laitoin ne erissä paistinpannulle ruskistumaan. Lopuksi kaikki rulla pannulle ja iso loraus punaviiniä joukkoon ja tuoksujen nuuhkimista. 

Rullat laitoin uunivuokaan vieri viereen uimaan tomaattikastikkeessa pariksi tunniksi 175 asteeseen. Innoituksen rulliin löysin täältä.

Rullat maistuivat mainiosti. Neljä henkeä teki selvää melkein koko 6 - 8 hengen annoksesta.

Kevyemmin

Tammikuu 2018. Missä välissä kaikki nämä kuukaudet oikein vilahtivat?

Tammikuu näyttää olevan minulla ruokarintamalla yleensä kevennyksen tai ainakin kasvisvoittoisen ruoan aikaa. Johtunee luonnollisesti joulunajan perusteellisesta tankkauksesta. Kaapeissa notkuu vieläkin joulusuklaita, mutta muita herkkuja ei enää ole. Eikä kyllä onneksi tee mielikään. 

(Kasvis)keittokirjoja olen selaillut ahkerasti ja omia kokeiluja tehnyt - vanhoja perintökirjoja unohtamatta: (hups, miten sattui kermapannukakun ohje tuohon kuvaan)

 Alkuvuodesta ollaan syöty muun muassa tomaatti-kuskussalaattia:

ja härkistä indonesialaisittain

juurespihvejä unohtamatta (mainio keino tyhjätä jääkaapin vihanneslaatikkoa)

ps. Huomasin muuten juuri, että tämä on 100. julkaisuni tässä blogissa. 

Herkullista herukoista

Meilläkö ei muka leivota? Taas leivoin. 

Tunnustan, että käytin tällä kertaa valmista piirakkapohjaa. Oikaisin, sillä samalla piti siivota myös litratolkulla karviaisia ja herukoita, pakastaa niitä ja keittää hilloa. Kurkkukasa odottaa myös säilöjäänsä. Edelleen.

Herukkapiirakka

pohja: mieleinen

täyte:

reippaasti punaherukoita

500 g maitorahkaa

1 muna

2 tl vaniljasokeria

n. 1½ dl intiaanisokeria

Paistoaika n. 35 minuuuttia