Vuohenjuustolasagne

Kasvisruokaviikonloppu alkoi helpolla ruualla eli vuohenjuustolasagnella. Tässä helppous ei tarkoita sitä, että ruoka olisi nopeaa ja hyvin yksinkertaista valmistaa, vaan sitä, että ruoka maistuu myös lihansyöjälle (miehelle) ilman nikotteluja.

Inspiraation ruokaan sain insinöörin kasvis-vuohenjuustolasagnesta. Ilmeisesti kyseessä on diplomi-insinööri. Lasage on pakkaskeleille sopivaa ruokaa ja ilman juustoja elämä olisi paljon ankeampaa. Rakkaus juustoihin pitääkin minut kaukana ihan vegaanisista pöperöistä ainakin toistaiseksi, ja vuohenjuusto on yksi suosikkijuustoistani. Halusin myös kokeilla, miten kaupasta löytämäni hernerouhe (kuulostaakin jo terveelliseltä) sopisi lasagneen. Hernerouhe on tehty kotimaisista herneistä (hyvä) ja siinä on mukavasti proteiinia (21g/100g, hienoa)

Lasagnesta tuli mehevän maukasta ja mausteista. Lihansyöjäkin kiitteli ja santsasi. Ruoasta ei myöskään tullut lasagnelle tyypillistä ähkyä oloa, mikä sekin on mainio juttu. 

Vuohenjuustolasagne

1 dl hernerouhetta (+2 dl kiehuvaa vettä)

1 paprika paloina

1 iso sipuli silppuna

1 palsternakka raasteena 

200 g herkkusieniä paloina

1 rkl öljyä 

400 g tomaattimurskaa

2 kpl Fond du Chef herbs

5 kpl aurinkokuivattuja tomaatteja pilkottuna

200 g vuohenjuustoa murusteltuna

1 dl vettä

1 tl ruokokidesokeria

Mausteita: pippurisekoitusta, basilikaa, timjamia, paprikajauhetta

suolaa

Täysjyvälasagnelevyjä (8 kpl)

Pinnalle:

parmesanraastetta

 Lisää hernerouhe kiehuvan veden joukkoon, ota pois liedeltä ja anna turvota sen aikaa, kun pilkot ja silppuat muut ainekset.

Paistele kasviksia öljyssä riittävän isolla pannulla, kunnes hieman kypsyvät. Lisää muut ainekset ja mausteet. Anna hautua vartin verran. Tarkista maku. Kastike saa olla varsin mausteista!

Kokoa lasagne kastikkeesta ja lasagnelevyistä. Aloita ja päätä rakentelu kastikkeella. Pinnalle parmesania, luonnollisesti.

175 asteessa n. 45 minuuttia ja sitten syömään. Jos pystyt, niin anna vetäytyä hetken...

Popsin, popsin porkkanaa!

Kahden kilon pussi kotimaisia porkkanoita maksoi alle euron. Mitä kaikkea porkkanoista voisikaan tehdä? Aloitin tutusta ruuasta eli kasvissosekeitosta. Sosekeitot ovat hyviä ja maistuvat myös lämmitettyinä. Ennen joulua lipsuin pahasti kunnon eväistä töissä. Korvasin lounaan rahkalla ja voileivällä tai hedelmällä. Oikeaa ruokaa söin ihan liian harvoin. Nyt tähän tulee muutos!

Pehmeä porkkanasosekeitto

400 g porkkanoita

2 perunaa

1 iso sipuli

1 valkosipulinkynsi

1 tl  tuoretta raastettua inkivääriä

1 tl suolaa

1 dl kookoskermaa

mustapippuria, ripaus caeynnea

Pinnalle rouhittuja cashewpähkinöitä

Annoksesta riittää kahdelle nälkäiselle tai kolmelle vaikka alkukeitoksi

Uuden vuoden tuulahduksia

Uudenvuodenlupaukset eivät kuulu tapoihini, mutta siitä huolimatta tammikuu on loistava hetki aloittaa jotain uutta. Valon lisääntyminen, kevään odotus antavat intoa ja virtaa pitkän syksyn puurtamisen jälkeen.

Kiireettömyys on ensimmäinen asia, joka tulee mieleen. Miten saisi hidastettua tahtia? Lopetettua juokseminen kellon kanssa? Aikaa on, mutta miksi se ei tunnu riittävän.

Itsestä huolehtiminen. Olen laiminlyönyt itseäni ja se näkyy peilissä. Nyt on aika lähteä liikkeelle ilman selityksiä. Aika myös kurkistaa jääkaappiin ja muihin ruokakaappeihin. Voisinko syödä hyvin ja nautiskellen, mutta hieman terveellisemmin? Voisin kyllä. Hatarat askeleet syksyllä jo otin raakaruokien suuntaan ja niistä tullut energinen ja pirteä olo on vielä muistissa.

Kaikki muutokset pitää suunnitella ja kirjojen lukemisella on hyvä aloittaa.

Kaupoista on mukaan lähiaikoina tarttuneet ainakin seuraavat kirjat, joita luen tietyllä varauksella. Siitepölypallerot tuskin minun ruokiini päätyvät. Muutenkaan terveellisyys ei ole ainut asia, jota ruoalta haluan, vaan haluan, että ruoan on oltava myös hyvää. Eikä elämä ilman herkkuja ole kivaa ollenkaan. Haluaisin kuitenkin löytää jotain sellaista hyvää, joka maistuu ilman vehnäjauhoja ja sokeria.

Kasvisruokakokkailua aion lisätä. Tänään aloitin tekemällä falafeleja. Oikeaoppisesti liotin kikherneet yön yli (vaihdoin veden pari kertaa) ja maustoin reippaasti. Näistä tuli kuitenkin yrtitön versio, sillä kovien pakkasten takia en kaupan yrttejä tohtinut ostaa. Seuraavaksi laitan myös reippaasti persiljaa. Uppopaistamisen sijaan kypsensin falafelit uunissa.  Hyvin pysyivät koossa, kuoresta tuli rapea, tosin melko paksu. Paistoaika olisi ehkä voinut olla vähän lyhyempi. Tsatsikin ja salaatin kanssa maistuva ateria. Hyvää flunssantorjuntaa tällä valkosipulimäärällä.

 Falafelit

200g kuivattuja kikherneitä (liotetaan)

1 sipuli

3 reilunkokoista valkosipulinkynttä

1 rkl tahinia

1 tl jeeraa

1 tl korianteria

2 rkl seesaminsiemeniä

lisäksi chiliä, mustapippuria ja Himalajasuolaa

oliiviöljyä (loraus taikinaan ja käsiin pyöryköiden pyörittelyyn)

Kaikki ainekset monitoimikoneella massaksi. Helppoa! 
Tein 20 pyörykkää ja paistoin varman päälle puoli tuntia 200 asteessa. Leivinpaperin sivelin öljyllä.

Valmiit falafelit, tsatsikia ja salaattia

Kun mies saa toivoa

Miehen suosikkialkuruoka on kampasimpukat. Pidän niistä itsekin, joten mielelläni toteutan hänen toiveensa aina silloin tällöin. Tuoreista kampasimpukoista ei ole havaintoja kauppareissuilla, joten pakkasesta pyydystin japaninkampasimpukat nytkin. Pakkauksessa on kymmenen kappaletta, joten siitä riittää hyvin kahdelle.

Kylmässä vedessä sulattelun ja talouspaperilla kuivaamisen laitoin simpukat kuumalle pannulle voihin paistumaan. Minuutti per puoli riittää,  muutoin sitkistyvät ikävästi.
Tarjosin simpukat salaatin kanssa (friseesalaattia,  kirsikkatomaatteja, kurkkua, avokadoa) ja kastikkeeseen laitoin yhden limen mehun, pilkotun valkosipulinkynnen, avokadoöljyä, suolaa ja mustapippuria.

Erilainen joulu

Tämän joulun vietimme ulkomailla. Pitkä, pimeä, märkä syksy vaihtui etelän aurinkoon ja ensimmäistä kertaa elämässäni olin joulun poissa Suomesta. Matkustaminen poisti myös joulustressin. Ei lahjoja, ei joulusiivoja, ei joulukokkailuja. Matka toimi lahjana ja onnea oli saada läheiset ihmiset sinne mukaan.
Fuerteventura on ennestään tuttu: mukava, hiljainen ja kaunis saari. Saarella on pitkiä rantoja ja hiekkadyynejä, komeita vuoristoja ja ihana meri. Auton vuokraus kannattaa ehdottomasti, mikäli haaveena ei ole vain makailla uima-altaalla ruskettumassa.
Meillä oli kolme päivää auto vuokralla ja tiivis tunnelma takapenkillä: neljä henkeä ja vyöt auki. 
Vietimme yhden päivän komeassa eläinpuistossa, jossa Afrikan eläimiin pääsi tutustumaan oikeasti. Olen silittänyt seepran, kamelin ja kirahvin turpaa. 
Toisen reissun teimme vuoristoon kevyellä ennakkosuunnittelulla, mutta se kannatti, vaikka takapenkillä jännitettiinkin hurjia, kapeita vuoristoteitä. Mutkan takaa tuleva bussi oli pahin painajainen.
Ylhäältä vuorilta oli komeat näköalat lähes koko saarelle. Komeat muinaisten provinssien kuninkaat seisoivat ylhäällä ylpeästi. Pieniä maaoravia vilisteli kallion koloissa. 
Kolmas autopäivä omistettiin pääkaupungissa käymiseen. Puerto del Rosarion suuri ostoskeskus passaa shoppailuun mainiosti. 

Muutamia kännykällä otettuja kuvamuistoja matkalta: