Torttujen ystävä en ole. Tämä saattaa johtua siitä, että en ole onnistunut maistamaan riittävän hyviä. Usein ne ovat jotenkin tunkkaisia tai liian kuivia. Itse tein niitä viimeksi viime vuosituhannella.
Jostain luin, että on pyhäinhäväistys muunnella Runebergin torttuja kakuiksi ja etenkin kääretortuksi. Tästä innostuin heti ja päätin pyöräyttää kääretortun!
Ihan surutta laitoin tuorejuustoakin sisälle ja pinnan koristelin valkosuklaalla. Anteeksi :)
Oma numeronsa oli karvasmanteliöljyn hankinta. Prismasta en löytänyt sitä lainkaan, luontaistuotekaupassa oli jättipullo jotain sekoitusta, mutta Citymarketin hyllystä viimein poimin "karvasmanteliaromia".Taikinan maustamiseen kului siitä pari tippaa. Mihin ihmeeseen loput voisi käyttää? Karvasmantelin maku/haju ei kyllä äkkiä tunnu tutulta muualta kuin vanhoista dekkareista. Ja likööristä.
Kääretortun tein manteli- ja perunajauhoista. Täytteeksi laitoin rasian Philadelphia-tuorejuustoa. Vadelmahilloa valitsin kaupassa pitkään ja tutkin joka ikisen purkin marjapitoisuuden. Pienimmillään se oli noin 30% ja löytöni purkissa luvattiin 80%. Hintavampaa se toki oli, mutta miksipä maksaa vedestä ja sokerista, jos haluaa marjaisaa. Valmistaja on Hommanäs gård, Porvoo. Hillossa ei myöskään ole lisä- eikä säilöntaineita.
Kunnon vadelmahilloa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti