Maaliskuu maata näyttääpi

Maaliskuun viimeinen viikonloppu ja aurinko lämmitti jo sen verran, että hain aitasta pari tuolia terassille. Istuinkin toppatakki päällä ja aurinkolasit silmillä jonkin aikaa ja uskoin (väitin) terassikelien alkaneen. No, ei sentään vielä. Eikä vielä maaliskuussa tarvitsekaan. Kasvihuoneessa oli kuitenkin mukavan lämmin. On vain tehtävä melkoinen siivous, ennen kuin siellä voi kevätkahvitella naistenlehtien tyyliin, silleen idyllisesti...

Rannassa oli vähän sulaa. Tänä keväänä jäät lähtevät varmaan aikaisemmin kuin normaalisti, vaikkakin yöpakkaset sen kun jatkuvat.

Vihreitä unelmia

Keväinen keli saa minut unelmoimaan kesästä. Selailen innokkaasti puutarhalehtiä ja näen jo mielessäni kasvihuoneen viidakon, jossa vihreät oksat notkuvat herkullisten tomaattien painosta.
Siemenpussit ja mullat on ostettu ja takatekstit tavattu. Ajoittaminen vaan taas mietityttää. Jos laittaa taimet kasvamaan liian aikaisin, niiden liikuttaminen käy hankalaksi. Kasvihuoneessa ei ole lämmitystä, joten taimia ei voi mökin kasvuvyöhykkeellä kovin aikaisin sinne viedä. Jos laittaa liian myöhään, sato ei ehdi kypsyä. Kurkkujen kanssa sentään olen yleensä onnistunut, mutta chilien ja paprikoiden kanssa on ollut hankaluuksia. Päätinkin, etten laita niitä tänä vuonna lainkaan kasvamaan. Keskityn kurkkuihin, tomaatteihin, yrtteihin, kesäkurpitsoihin ja kesäkukkiin. Voi olla, että mieli muuttuu toukokuussa. On muuttunut nimittäin ennenkin. Sitten hankin valmiita taimia.

Kesäkukkia odotellessa täytyy tyytyä sisäkukkien kukintaan. Vaaleanpunaiset kukat miellyttävät tällä hetkellä erityisesti silmääni.

9½

Kiitettävä arvosana on annettava tälle viikonlopulle. Mökillä oli jo niin keväisen oloista, vaikka sen merkkejä olivatkin lähinnä vain paljas maa ja joutsenten törähtelyt järven toisessa päässä. Jääkengillä tepastelu jäällä sujui mukavasti. Jäätä on vielä 35-40 cm jäljellä, joten jäällä saattoi lenkkeillä huoletta.

Päivän kääntyessä iltaa kohti aurinko hiveli rantaa. 

 

Sunnuntaina iski ruuanlaittovimma. Alkuruokana söimme kampasimpukoita avokadosalaatin kera ja pääruuaksi ihania vuohenjuustolla täytettyjä tomaatteja, kalkkunapihvejä ja makoisaa kastiketta. Aterian kruunasimme karamellisoiduilla päärynöillä. 9½ myös ruualle! Seurakin oli mainiota.

Lomaterapiaa

 

Loman hyviä puolia on se, että voi tehdä. Tai jättää tekemättä. Suunnitteleminenkin on tärkeää. Tässä terapiablogiosuuteni.

Meinasin hiihtää

Lauantaiaamu ja ulkona uskomaton näky. Yöllä oli satanut viitisen senttiä valkoistakin valkoisempaa lunta ja lisää putoili harmaalta taivaalta hiljakseen. Vihdoinkin hiihtämään! No, näin jälkikäteen voin kuvitella, että se todellakin oli ensimmäinen ajatukseni. Vannon, että kyllä se ihan oikeasti mielessä käväisi. Hiihtoloman syy, ehkäpä. 
Keli ehti lämmitä hitaan aamiaisen aikana jo niin paljon, että ulos ehdittyäni lumesta oli enää häivähdys jäljellä. Se hiihtämisestä.

Viikonlopun jälkeen päivät ovat olleet kovin keväisiä, vaikkakin harmaita. Järveltä tuulee, ja koivut pudottelevat kilvan kuivia oksia.

Meinasin ottaa valokuvia. Vaikkapa linnuista tai kivoista oravista. Tuulta uhmaten nappasin kamerani, pistin kumisaappaat jalkaan ja kiertelin pitkin tonttia. Ulkona ei liikkunut muita otuksia kuin metsurin näköinen mies. Kuvasin sitten jäätä. Sepä onkin helppo kohde, joka pysyy hyvin paikallaan.

Ja iltasella lisää jäätä.