Korvaleikkauksesta on kulunut nyt kaksi viikkoa. Umpeen täytetystä korvasta on osa voiteesta tullut ulos, mutta hyvin, hyvin hitaasti. Voiteen poistumisen lisäksi sieltä on alkanut tulla jotain muutakin ulos. Aluksi se näytti ihan hammaslangalta, mutta onkin jotain paksumpaa ja takkuisempaa... Onneksi korvapoli jaksaa ystävällisesti vastata kysymyksiini. Annetaan tulla vaan. Leikkelen vaan enimpiä pois. Mitään sinne ei kuulemma ole varsinaisesti "unohtunut". Tämän haluan uskoa.
Ehkä tästä tukoksesta johtuen kuulen edelleen hyvin epämääräisesti. Korva kohisee hiljaisuudessa jonkin verran ja yllättävät kovat äänet kaikuvat epämiellyttävästi. Astioiden kalistelu keittiössä on ikävää. Parasta pysyä poissa sieltä. Vessan vetäminen kaikuu ikävästi. No, se on pakko tehdä.
Nyt vain pitää odotella, että korva paranee, toivottavasti myös kuulo vähitellen. Jännittävää on odotella, mitä kaikkea korvasta ilmestyykään. Näin jo unta jostain työkalusta.
Ehkä tästä tukoksesta johtuen kuulen edelleen hyvin epämääräisesti. Korva kohisee hiljaisuudessa jonkin verran ja yllättävät kovat äänet kaikuvat epämiellyttävästi. Astioiden kalistelu keittiössä on ikävää. Parasta pysyä poissa sieltä. Vessan vetäminen kaikuu ikävästi. No, se on pakko tehdä.
Nyt vain pitää odotella, että korva paranee, toivottavasti myös kuulo vähitellen. Jännittävää on odotella, mitä kaikkea korvasta ilmestyykään. Näin jo unta jostain työkalusta.
 |
| Kukkivia ruusuja marraskuussa |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti