tiistai 27. lokakuuta 2015

Kuka poistaa sidokset?

Korvalääkäri tietenkin, mutta sunnuntaina olin jo avulias ja aloitin poiston itsekin. En tosin tarkoituksella. Halusin vain vaihtaa siistin vanutupon pyhäpäivän kunniaksi ja mielenkiintoista kyllä vanutuppoa seurasi jotain muutakin. Ei kuitenkaan mitään hätää, sanottiin maanantain korvapolilla, kun sinne soittelin ja tunnustin tekoni. En kuulemma itse saa mitenkään kaikkia täytteitä sieltä pois.
Tänään poistettiin loput. Lääkäri kysyi, kuulenko. Vähän tuohon oli helppo vastata, koska  a) mies oli puolen metrin päässä b) puhui reippaalla äänellä c) en tosin osannut sanoa, kummalla korvalla kuulin. Tällä hetkellä vaikea sanoa asiasta sen enempää, sillä korva on täynnä antibioottisalvaa. Seuraava kontrolli kuukauden kuluttua ja silloin tutkitaan kuuloakin ihan oikeasti.

Olen testaillut kuuloani kuitenkin musiikin avulla:


Ei toistoa saa/variointeja vaan/
juuri tällaista kauneutta/
ei saa samanlaista/
Tartutaan kii/
painetaan sydämiin/tämä hetki/tämä onni//
Se tuli tervehtimään/ei se pitkäksi jää/siis sulje jo muut/anna itsesi nyt
 
Chisu: Onni


Käsityöt ovat sopivaa rauhallista toipilashommaa ja sain kolmannen torkkupeittoni valmiiksi paljon aikaisemmin kuin kuvittelin. Syynä saattaa kyllä olla se, että siitä tuli pienten unien peitto pienehköille ihmisille...


Luulin, että tuo on peitto jää viimeiseksi vähään aikaan, mutta eipä aikaakaan, niin huomaan taas olevani ruutujen kimpussa. Vähänkö nämä koukuttaa? Ihan käsittämätöntä. Värimaailma tosin aivan toisenlainen tällä kertaa. Sopisikohan keltainen mukaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti