Olen hehkuttanut jo aikaisemminkin lämmintä suhdettani munakoisoon. Katselin jotain mainoslehtistä, jossa oli tarjouksessa sängynpeitto, jonka väriksi todettiin munakoiso. Sydämeni sykähti heti. Tuollainen peitto meille? No, ei ole tarvetta peitoille, vaikka kylmä onkin. Vatsa sen sijaan kaipasi hyvää ruokaa.
Munakoisoa viipaloidessani päätinkin, että selvittelen munakoison kasvatuksen saloja ja laitan niitä ensi kesänä mökillä kasvihuoneeseen kasvamaan. Itse kasvatettu munakoiso - oih ja voih!
Munakoison itkettäminen on jäänyt tavaksi, vaikka nykylajikkeet eivät kaiketi sitä kaipaisikaan. Jotenkin vain nuo kyyneleet, jotka suola saa leikkuupinnalle nousemaan, ovat niin hellyttäviä.
Munakoiso, tomaatti ja mozzarella. Melko yksinkertaista, mutta niin hyvää. Kiitos vaan taas teille Italian äidit, jotka olette meille hyviä ruokareseptejä kehitelleet.
Munakoisovuoka kahdelle
1 munakoiso (n. 400g)
suolaa
oliiviöljyä
tomaattikastike:
1 tlk tomaatteja säilykkeenä (Mutti on suosikkini)
1 sipuli
2 valkosipulinkynttä
kourallinen kirsikkatomaatteja
2 tl oreganoa
2 tl basilikaa
1 tl yrttimaustetta
1 tl hunajaa
lopuksi suolaa myllystä
250 g mozzarellaa
pinnalle:
parmesania
Viipaloi munakoiso. Minä tein pyöreitä :) Itketä, pyyhi kyyneleet ja paistele sitten oliiviöljyssä, kunnes viipaleet notkistuvat. Hämmentele samalla tomaattikastiketta, jonka laitoit porisemaan sillä aikaa, kun kiusasit munakoisoparkaa. Ilman kantta saat tukevampaa tavaraa.
Puolen tunnin kuluttua lienet valmis latomaan viipaleet vuokaan, vuorotellen viipaloidun mozzarellan ja tomaattikastikkeen kanssa. Pinnalle vielä parmesanraastetta. 200 astetta ja noin 40 minuuttia. Odottaminen maksaa vaivan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti