Suu makiaksi ja äkkiä

Välillä tulee näitä päiviä, jolloin voi ihmetellen todeta, että tätäkään en tiennyt. Ihan oikeasti en ollut ajatellutkaan, että mikrossa voi "leipoa". Sulattaminen ja lämmittäminen ovat sentään tuttuja juttuja, mutta että mikrokakku...
Pikaista suklaakakun reseptiä etsiskellessäni löysin useitakin ohjeita, joissa ainekset sekoitellaan ja kypsennetään hetkinen - mikrossa. Suhtauduin asiaan tietenkin terveen epäluuloisesti, mutta väsynyt ja kiireinen ihminen on valmis kokeiluun, jos tuloksena luvataan suklaakakku ja seuraava päivänä on kokous, johon aikoo viedä jotain itse tehtyä kahvipullaa.
Yhdistelin ohjeita, sulattelin, sekoittelin, voitelin, jauhotin ja kippasin uunivuokaan. Ei mennyt montaa minuuttia siihenkään.
Kypsennysvaihe oli varsin jännittävä. Kakku nimittäin kohosi moninkertaiseksi ja pysyi uunivuoassa juuri ja juuri. Olisihan siinä ollut oma hupinsa kaapia se mössö mikron pohjalta. Näin ei siis kuitenkaan käynyt. Kyllä siitä kakku tuli ja maultaan ihan hyvä. Ulkonäköpisteitä ei tälle kakulle voi hirveästi jaella, mutta onneksi tomusokerihunnulla voi tehdä ihmeitä. Ainakin lähes.

4 minuuttia - ja siinä se on!

Tomusokerihunnutettuna

Pikainen suklaakakku

100g Pandan tummaa suklaata

100g voita

3 kananmunaa
n.1dl ruokosokeria

vajaa 1dl vehnäjauhoja
1tl leivinjauhetta

Sulata voi ja suklaa. Sekoita kananmunat ja ruokosokeri. Yhdistä kaikki aineet. Laita taikina voideltuun ja jauhotettuun isoon vuokaan. Kypsennä täydellä teholla 4 min.

Tulkoon talvi!

Missä se kunnon talvi viipyy? Rasittavaa tämä päättämättömyys. Eilen vesikeli, tänään pakkasta ja tapaturmaisen liukasta. Minun talveeni kuuluu viisi astetta pakkasta ja parikymmentä senttiä lunta. Mikä siinä nyt on niin vaikeaa?

Sitäpaitsi sukkia riittää:

Mies sanoi, että mennään

Vähän minä siinä ensin vikisin, että tarkeneeko sitä ja onko se nyt viisasta, kun myrskyäkin lupaavat ja jaksaako sitä taas ulkohuussiin tepastella... Niin me sitten pakkasimme kimpsut ja kampsut autoon ja  vietimme viikonlopun mökillä pikkujouluillen. Mökkitiellä oli muutama sentti lunta, joten aurausta ei tarvinnut vielä tilata naapurilta. Pakkastakin oli sen verran vähäsen, että tuvassa tarkeni mainiosti. Järveltä tosin puhalsi lauantaina sellainen vinkka, että lattian rajassa villakoirat hyppelivät.
Viikonloppuna söimme jouluista ruokaa: leikkeleitä, sienisalaattia, kylmäsavulohta, kinkkua ja bataattilaatikkoa. Hyvältä maistui, vaikka osa olikin suoraan kaupan tiskiltä. Bataattilaatikonkin tein valmiista soseesta. Mökkiolosuhteissa saa vähän oikoa.