Huussilukemista

 Huussiasioita tutkiessa törmää monesti huussilukemisiin. Pääasiassa lukemisto vaikuttaa olevan Aku Ankkoja ja aikakauslehtiä. Pitkät istunnot tuskin ovat tarkoituksenmukaisia, liekö terveellisiäkään, joten vähempikin määrä tekstiä riittänee, eikä varmaan koskaan ole pahitteeksi oppia jotain uutta. 

Jotain mielenkiintoista silmäiltävää vessassa kävijöille on siis mukava järjestää. Vanhassa huussissa minulla on vanha Hesarin Kuukausiliitteen mukana tullut juliste kunnallisista vaakunoista - siltä ajalta, kun kuntia vielä oli paljon. Julisteessa on 99 vaakunaa mielenkiintoisesti ryhmiteltynä tyyliin mustia, pelottavia karhuja, rakennuksia, palavia asioita, kolme asiaa vierekkäin. Olisi aikanaan pitänyt laittaa juliste kehyksiin, niin se säilyisi paremmin.

Lehtipinoja järjestellessä löysin uuteen huussiin julisteen niittykukista. Pian vessavieraitten hallussa on särmäkuismat ja purtojuuret. Ehkä näistä niittykukista voi ensi kesänä järjestää tunnistamistestin osana perinteisiä juhannuskisoja.

Huussin sisustusta ja käyttökokemuksia

 Heinäkuu on lähes puolivälissä. Uudesta huussista on siis jo kertynyt käyttökokemusta jonkin verran. Sisustuskin on löytynyt tyyliin jotain uutta, jotain vanhaa omia varastoja penkoen, kirppareita ja kierrätyskeskuksia kierrellen sekä kauppojen tarjontaa tutkien. Pyöreä peili, kukkakimppu, lyhty ja keltainen lapio löytyivät mökiltä. Kirppareilta hankin maljakon ja taulukokoelman. Vanha metallinen viinilaatikko yleni (vai aleni?) roskikseksi. Uutena ostin mustan jakkaran ja korin vessapaperirullille, valkoisen sangon kuivikkeelle sekä mustan vesisäiliön käsien pesua varten. Noh, naulakko ja pyyhekin ovat uusia. Lattialla on toistaiseksi pieni muovimatto, mutta hankittuna on myös värikäs räsymatto. Täytyy vähän sovitella kumpi käy paremmin.

Vielä illat ja yöt ovat melko valoisia, mutta pian tarvitaan valoa pimeneviin iltoihin. Rappusilla on pieni aurinkokennolamppu  johdattamassa perille, mutta sen valaisuteho on aika pieni. Jotain muutakin täytyy vielä keksiä, jollei aina muista varustautua otsalampulla. Sisällä huussissa on lyhty, jonka sisällä on ajastettava led-kynttilä. Pian on sen aika.

 Hienohan tästä huussista tuli ja niin siisti, että tavaksi on tullut ottaa kengät pois sisään astuessa. Minulla on myös tapana antaa oven olla auki ja nauttia järvimaisemasta.

Kekkilän pömpelistä kokemukset ovat positiivisia. Huussi on siisti ja hajuton. Istuinosa on sopivalla korkeudella ja mukava istua. Suotonestettä ei tässä ajassa ole oikeastaan ehtinyt vielä kertyä. 

230 litran tilavuus vaikuttaa riittävältä, eikä jatkuvaa tyhjennystarvetta ole. 

Iltasella innostuin vielä sovittelemaan mattoja. Muovimatto vai räsymatto?

Vanha huussi - uusi huussi

 Vanha punamultainen ulkohuussi on seissyt häveliäästi pihan perällä 1970-luvulta asti. Hyvin ja siististi pytinki on aikanaan rakennettu  ja oikein kahdella reiällä! Yleensä nämä kuulemma kallistuvat vanhetessaan taaksepäin, mutta tämä on päättänyt ottaa etukenoa. Kaupunkilaislapset hieman vierastavat vanhanajan ulkovessaa, eikä se tietenkään ihme ole, kun ovat hienoihin posliinipönttöihin pienestä pitäen tottuneet. Itse olen sitä ikäluokkaa, että ulkohuussi on tuttu varhaislapsuudesta. Mummon ja papan luona ulkohuoneessa oli ainakin neljä reikää. Pohjanmaalla vessatkin taisivat olla suurempia...

 Tottahan se on, että etenkin helteillä ja tyynellä säällä huussissa saattaa olla oma tuoksunsa, eikä sen tyhjentäminen sovi herkkähipiäisille. Melko nopeasti astia myös täyttyy, etenkin jos pissivää naisväkeä on paikalla enemmän.

Uudelle huussille oli siis tilausta. Vanhaakin olisi voinut tuunata, mutta se olisi vaatinut aika paljon työtä ja rakenteita olisi joka tapauksessa pitänyt uusia. Maan tasalle huussia ei kuitenkaan jyrätty - olkoot varavessana.

Kevät kului netistä erilaisia ulkovessojen  valmispaketteja ja jätösten käsittelysysteemejä selaillen. Kun uudelle huussille löytyi sopiva paikka, perustukset valmistuivat ja puuvalmis rakennelma Perhosta oli peräkärryllä haettu, loppu sujuikin vauhdilla. Hyvä ja ahkera timpuri teki pitkää päivää ja komea vessa nousi pystyyn parissa päivässä.

Monien vertailujen ja arvostelujen lukemisen jälkeen päädyin Kekkilän kompostoivaan Teho - käymälään. Pidin hintaa kohtuullisena ja luotin hyviin arvosteluihin. Tilasin käymälän Netraudasta ja Kaukokiito sen kiidätti paikalle heti juhannuksen jälkeen. Lisäksi tilaukseen sai tuuletusputkipaketin, mikä oli kätevää.

Pari päivää on mennytkin sitten maalaushommissa. Aluksi huussista piti tulla tummanruskea, mutta sitten innostuin Ilveksen mustamultamaalista. Mustana melko kookas pömpeli maastoutuu mukavasti vihreyteen. Sisäseinille huussi sai keltaisen värin ja lattialle mustan, sillä sitä sisustusideani vaativat. 

Nyt odotellaan maalien kuivumista. Sisustusta ja huussin käyttökokemuksia tulossa heinäkuussa.

Mökki on nyt mun!

 Viimeisin postaus on vuodelta 2023. Sen jälkeen on paljon vettä virrannut tässä Kalajärvessä ja kaivosta saunalle.

Elämä on täynnä yllätyksiä, eikä kaikki niistä ole ollenkaan mukavia. Mökin piti olla meidän yhteinen eläkevuosien tyyssija, mutta toisin oli tähtiin kirjoitettu. Onneksi tällaisia asioita ei tiedä etukäteen. Mies menehtyi täysin yllättäin ja jäin leskeksi. Toipuminen vei pitkän aikaa, mutta pakko oli viimein miettiä, mitä mökille tehdään: laitetaanko myyntiin, pidetäänkö, jotain muuta, mitä? Vanhan mökin myynti ei ole ihan helppoa hommaa, eikä tunnearvosta makseta. Mökistä huolehtiminen ei myöskään ole turhan helppoa, eikä ilmaista. Mökkiin liittyy myös järisyttävän paljon tunteita ja muistoja, joita ei noin vain ohiteta, vaan ne on kohdattava. Millaista on nukkua mökillä yksin? Jaksanko ja osaanko sitä hoitaa?

Kaikkien monimutkaisten vaiheiden, lukuisten pohdintojen, unettomien öiden ja epätoivon hetkien ja viimein pesänselvityksen jälkeen päädyin  lunastamaan mökin perikunnalta.  Mökki on nyt mun! 

Lykon joulukalenteri 2022

 Mitäpä olisi joulukuu ilman joulukalenteria, tuumiskelin jo lokakuussa erilaisia vaihtoehtoja tutkiskellessani. Valikoima on tänä päivänä aivan uskomattoman runsas, joten valinta ei ole ihan helppo. Halusin kuitenkin jonkin ihan uuden tuttavuuden tänä jouluna ja päädyinkin Lykon keskihintaiseen versioon. Satasessa kulkee ehdoton rajani ja tässäpä jäätiin euron alle.

Sisältöä olin hieman kurkkinut etukäteen, jotta varmistin, että kyseessä ei ole meikkikalenteri vaan pääpaino on  ihonhoitotuotteissa.

Tässäpä siis koko kalenterin kaikkien 24 pussukan sisällöt:

Mielestäni Lykon MePhoria -kalenteri oli erittäin hyvä ja rahoilleen sai todellakin vastinetta. Kalenterissa oli täysikokoisia tuotteita painottuen ihonhoitoon ja hiuksiin eikä mitään turhaa sälää eikä näytekokoja. Meikkejä kaipaaviakin oli muistettu. Kalenterin liila värimaailma ei ehkä tuonut joulutunnelmaa, mutta sisältö korvasi asian. 

Näillä on hyvä lähteä uuteen vuoteen 2023!

Ps. LYKON kalenterit ovat suosittuja ja ne myydään loppuun jo aika aikaisin.